Olen ryhtymässä kunnallisvaaliehdokkaaksi Helsingissä, joten tämä blogi aktivoituu.

Näin aluksi kirjoitan eräästä periaatteesta, joka hallitsee poliittista ajatteluani. Se on se, että vapaudella on itseisarvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun mietimme, pitäisikö joku asia kieltää, salliminen ja kieltäminen eivät ole symmetrisiä vaihtoehtoja. Asian sallimisella on nimittäin itseisarvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että en punnitse, onko sallimisella vai kieltämisellä enemmän positiivisia seurauksia. Jos kieltämisen seuraukset ovat vain vähän sallimisen seurauksia paremmat, vapauden itseisarvo painaa sen verran vaakakupissa, että päädyn kannattamaan sallimista. Kieltämistä kannatan pelkästään siinä tapauksessa, että kieltämisen seuraukset ovat huomattavasti sallimisen seurauksia paremmat.