Jouduin lukemaan peruskoulussa ja lukiossa ruotsia. Kun menin lukion jälkeen yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, opintoihin kuului - yllätys, yllätys - pakollinen ruotsin kurssi. Ja kun lähdin viime syksynä opiskelemaan datanomiksi, törmäsin taas pakolliseen ruotsinkurssiin.

Ei ole oikein pakottaa koko kansaa opiskelemaan kieltä, jota maailmassa puhuu alle viisitoista miljoonaa ihmistä. Se vie tilaa tärkeämpien asioiden opettelulta, esimerkiksi datanomikoulutuksessa tuo tila voitaisiin pajon järkevämmin käyttää tietotekniikan opiskeluun. Näin ollen kannatankin pakollisten ruotsin opintojen poistamista kautta koulutusputken, niin peruskoulusta ja lukiosta kuin myöhemmistäkin opinnoista.

Erityisesti peruskoulussa ja lukiossa ruotsia joutuu opiskelemaan paljon. Yleissivistävyyden kannalta olisi kuitenkin järkevää opiskella mahdollisimman erilaisia kieliä. Näin opiskelija huomaisi käytännön kautta, kuinka eri kielissä ajatuksia voidaan ilmaista erilaisten rakenteiden avulla. (Esimerkiksi itse koen rikkautena sen, että osaan sekä uralilaista suomea että indoeurooppalaista englantia.) Nykyinen koulujen kielivalinta, jossa kaikki tarjotut vieraat kielet ovat indoeurooppalaisia, ei todellakaan tue tätä päämäärää.

Olen sitä mieltä, että valinnanvapaus on hyvästä, ja opiskelijan voisi antaa hyvin pitkälle itse päättää, mitä lukee ruotsin tilalta. Mutta mikä olisi sitten järkevä korvaava aine? Lukion jälkeisissä opinnoissa vastaus lienee aika selvästi: Sen alan opintoja, joita lähti opiskelemaan.

Peruskoulun ja lukion osalta kysymys on hiukan kinkkisempi. Englanti on niin tärkeä, että sitä on käytännössä pakko opiskella. Toinen germaaninen kieli, ruotsi tähän lisänä ei tosiaankaan palvele yleissivistävyyden päämäärää. Järkevämpää olisikin sen tilalla lukea vaikkapa jotain kaukoidän kieltä, tai kovia luonnontieteitä, joiden hallinta noin yleensä on aika heikkoa.