Hallitus etsii bloggaajia mukaan tekemään tulevaisuusselontekoa. Eräs kriteeri mukaan pääsemiselle on se, että blogi ei saa sisältää eettisesti arveluttavaa tai moraalitonta sisältöä. Ilmeisesti siis meillä valtiovalta aikoo päättää, mikä on eettisesti arveluttavaa tai moraalitonta.

Koska Eufemia (lukekaa Eufemiaa, Eufemia on briljantti) halusi kuulla kommenttejani projektista, visioinpa minäkin hiukan sitä, millainen haluan tulevaisuuden yhteiskunnan olevan. Kannatan moniarvoista yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ihanneyhteiskunnassani jokainen ihminen päättää itse omalta kohdaltaan, mitä hän pitää eettisesti kestävänä ja mitä taas arveluttavana, samoin mitä hän pitää moraalisena tai moraalittomana. Tämä johtaa siihen, että eri ihmisillä on eri käsityksiä siitä mikä on eettistä, eikä valtiovalta nosta yhtä käsitystä ylitse muiden.

Vaikka näkemykseni kumpuaakin siitä, että kannatan yksilönvapautta periaatteesta, uskon visioimallani tulevaisuudella olevan myös pari käytännön hyötyä. Ensimmäinen on se, että jos itse kukin muodostaa oman moraalikäsityksensä, sitä tulee noudatettua paremmin kuin ulkoa ohjatusti omaksuttua moraalia. Toinen on se, että jos ihmiset joutuvat tekemisiin omasta poikkeavien moraalikäsitysten kanssa, he oppivat kantapään kautta, että heidän omat käsityksensä eivät ole itsestäänselvästi ainoita oikeita, mikä vähentää nurkkakuntaisuutta. Tämä avaa ovia yhteisöllisyydelle laajemmassa mielessä kuin oman klikin sisäinen yhteisöllisyys.

Toki yhteiskunta tarvitsee yhteiset pelisäännöt, ja nämä pelisäännöt kodifioidaan laeissa. En kuitenkaan pidä hyvänä sitä, että valtiovalta ottaa kantaa eettisiin kysymyksiin yhtään enempää kuin toimivien lakien aikaansaamiseksi on välttämätöntä. Ylipäätänsä pidän eettisen ja moraalisen sfääriä huomattavasti laajempana kuin mitä esimerkiksi nyykyiset lait määräävät, joten lainkuuliaisellekin kansalaiselle jää henkilökohtaisen moraalikäsityksen muodostamiseen pelivaraa.